maanantai 19. marraskuuta 2012

Lammassaari

Neljä vuotta tuli täyteen asumista Viikissä ja vasta tänä syksynä "löysin" Lammassaaren. Saari sijaitsee Viikin luonnonsuojelualueella ja sinne pääsee vain pitkospuita pitkin Vanhankaupunginlahdelta tai veneellä saaren itäiseltä puolelta. No venettä ei ole, joten patikoimaan vaan :)



 Myöskään pyörällä saareen ei saa mennä. Aika hankalaa se olisikin, vaikka pitkospuut ovatkin mukavan leveät.



 Saaressa on useita pieniä mökkejä, kuten Kivinokassa ja Lauttasaaren Vattuniemessä. Pieniä mökin kopperoita ja pientä pihan viritystä ympärillä. Varmasti mukava ja rauhallinen kesäparatiisi. Lintubongarit eivät varmasti häiritse asukkaiden rauhaa, sillä juurikaan muita kuljeksijoita en nähnyt.


Syksy on tullut tännekin jo. Täytyy käydä ensi kesänä katsomassa tätä paratiisia uudelleen. :)
Lammassaaren kesäsiirtolan ja mökkikylän perustamisen tarkoituksena oli parantaa työväestön elinoloja tarjoamalla kesävirkistystä puhtaassa luonnossa.

Mökkejä alettiin rakentaa vuoden 1913 tienoilla entisille telttapaikoille. Alkuun mökit olivat erittäin kevytrakenteisia pahvimökkejä, jotka purettiin talveksi.

Nykyisen kaltaisia mökkejä Lammassaareen alettiin rakentaa 1940-luvulla. Rakennusmateriaalin vaihtuessa laudaksi muuttuivat mökit pysyviksi.

Nykyiset mökit ovat osin 1940-50-luvulta.




  Hehhheee.... hymyilevä puunkanto sieninenineen :)

 Lammassaaren keskellä (torni näkyy alakuvassa) on Raittiusyhdistys Koiton Pohjolan Pirtti. 

1900-luvun alussa melkein kaikkiin Helsingin lähistöllä oleviin saariin oli "maihin nousu kielletty 40 markan sakon uhalla".
Koitossa heräsi ajatus hankkia yhdistykselle oma kesäsiirtola, jossa jäsenet voisivat vapaasti viettää lepohetkensä.


Niinpä Koitto hankki vuonna 1904 jäsenistölleen kesäsiirtolaksi Helsingin Vanhankaupunginlahdella sijaitsevan Lammassaaren.
Kesäsiirtolan vihkiäisiä vietettiin 12. kesäkuuta 1904




 Näkymät Herttoniemeen päin. Näkyy mm Herttoniemen hyppyrimäki :)


Ja näkymät toiseen suuntaan. Viikinmäki.



 Tekstejä lainattu www.koitto.net sivuilta.

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Syksyllä mökillä

Syksyllä mökillä huomaan kesän menneen jotenkin niin dramaattisesti. Juhannukselta kuivuneet vihdat saunan kulmalla ja kukkapenkkien villiintyneet nokkoskasvustot kuitenkin lähinnä huvittivat. (Nämä kuvat otettu jo syys-lokakuussa).






Sienimettällä
Hyviä paikkoja - ei kerrota! ;-)






torstai 15. marraskuuta 2012

Rooma tulvii

Oi!
Toivottavasti tästä tulvasta ei tule pahaa ongelmaa. Rooma! Kahden viikon kuluttua ei tarvitsisi varpaiden kastua....

http://www.uutisaalto.fi/uutiset/1887548-tulvat-uhkaavat-roomaa

tiistai 13. marraskuuta 2012

Odottelua....

Keväällä kuopukseni ei tahtonut millään ottaa käsiinsä historian kirjaa. Tuolloin aihe käsitteli Roomaa. Kaveri oli kantanut kotiin ihan ok numeroita, mutta täysin lukematta kokeisiin. Jotain yritin keksiä motivaattoriksi ja tokaisin: "Jos saat kiitettävän, niin vien sinut Roomaan"

Kokeiden palautuspäivänä sain jo koulun pihalta soitetun puhelun: 10- !!!

Nyt olemme odotus mielellä, sillä lähtö tapahtuu marraskuun lopulla. Ilman pitäisi olla aika mukava vielä. Eilisissä säätiedotuksissa jopa +23! Tuon ajan keskimääräinen lämpötila on noin +16. Sekin käy kyllä!

Olen itse käynyt Roomassa yhden kerran aikaisemmin. Tuosta alkaa olla jo reilut kaksi vuotta. Huhtikuu 2010. Niitä kuvia tässä olen käynyt läpi. Rooma on kaunis kaupunki ja toivottavasti hieman erilainen näin syksyllä, kuin silloin keväällä. On mukava nähdä eri vuoden aikoja. Pariisissa kävin toisen poikani kanssa samana vuonna 2010 tammikuussa. (Myöhemmin ehkä siitä reissusta). Ajankohta ei ole turistien suosimaa, joten meille se sopi erittäin hyvin. Jonottaa ei tarvinnut mihinkään, ei ollut kuuma ja kaikki sujui mukavasti ja leppoisasti. Samaa toivon nyt tältä tulevalta Rooman reissulta. Sujuvuutta, rauhallisuutta. Ja tietty hyvää ruokaa!


2010 huhtikuussa saavuimme ystävättäreni kanssa jo puolilta päivin Roomaan. Heti ensitöiksemme kävimme ostamassa pikaisesti pienet eväät ja piccolokuohuviinipullot ja pidimme pienen picnicin Colosseumin pihalla. Ilma oli aivan ihana! Suomessa oli vielä tuolloin niin viileää ja vielä illalla Roomassa kuljimme t -paidoissa.



Meillä oli sekä Colosseumilla, että Palatinuksella englannin kieliset oppaat. Näitä oppaita on tyrkyllä kyllä turisteille heti kun Colosseumille itsensä saa lykättyä. Päätettiin kuitenkin maksaa oppaalle (luultavasti liikaa), mutta pääsimme jonon ohi ja oppaan kuuntelu oli täysin vapaaehtoista :)


Palatinuksella opas oli kyllä aika hyödyllinenkin, tosin korvia täytyy höristää että tuulelta kuuli ja tietty, että vielä ymmärsikin. Toisaalta - en tiennyt Palatinuksesta yhtään mitään, joten huonokin opastus oli parempi kuin ei mitään.


 Nuo puut olivat niin kauniita. Kiusaan teitä vain yhdellä kuvalla, mutta itselläni näitä "tötteröpuita" on kuvattu useampia kappaleita ;-)


 Seuraavana päivänä olimme suunnitelleet kävelevämme Janiculumille ja Trastevereen. Mäki oli kiivettävä, mutta kukkulalta oli ihastuttavat näkymät Roomaan. Korkealla siellä myös Suomen suurlähetystö Villa Lante.


 Runoilija Torquato Tasson tammi. (alakuva). Hän istui täällä usein viimeisinä elinpäivinään 1595. Salama iski puuhun vuonna 1843.


 Trasteveren Santa Maria in Trasteveren kirkko. (kaksi kuvaa alla)
Tämä basilika oli todennäköisesti Rooman ensimmäinen kristillinen pyhäkkö. Siitä kehittyi Neitsyt Marian palvonnan keskus. Erittäin rakastettu keskiaikainen kirkko Roomassa



 Syömään välillä. Tuo ei ole mehukannu.... ;-)


Rooman vanhin silta Ponte Fabricio johtaa Tiberin saarelle


Espanjalaiset portaat. Täysin taivuttelematon, vapaaehtoinen toinen turisti otti meistä kuvan. Toki teimme saman palveluksen myös hänelle. Kivaa itsekin joskus päästä kuvaan, vaikken niin kuvauksellinen olekkaan :)
(minä siis tuo vaalea kaulaliina kaulassa oleva)


Trevin suihkukaivoon syttyivät tämän ensimmäisen päivän päätepisteen valot. Olimme nähneet tämän kaiken aamun Janiculumille kävelyn jälkeen. Tosi tehokasta roomailua! Toki välissä vähän oli syöty ja hieman myös juotukin ja levätty.


Päivä 3
Aloitimme aamulla jonotuksen Vatikaanin museoihin. Olisi pitänyt jättää hotelliaamiainen väliin ja ottaa eväät mukaan jonoon. KAKSI TUNTIA meni tuossa jonossa! Ja kun tulimme joskus muutaman tunnin kuluttua ulos, niin jonoa ei ollut juuri ollenkaan. Uskaltaisikohan sitä suositella iltapäivällä museoon tuloon - varsinkin jos on kiinnostunut vain esim Sixtuksen kappelista? Ehkäpä. Aikamoinen jonotusaika!


Museon sisäänpääsy/ulosmeno portaat ovat erittäin kauniit. Olen nähnyt monia kuvia tästä, mutta silti piti vielä ottaa se omakin muisto ;-)


Vatikaanin museoiden sisäpihalla mies ilman päätä ja toinen vartaloa ;-)


Pappi Laokoonin patsas, jossa hän taistelee kahden poikansa kanssa käärmeita vastaan.  Patsas on ensimmäiseltä vuosisadalta. (alla)


Ja minä olin yksi niistä, jotka halusivat vain nähdä SEN Sixtuksen kappelin. Nuoruuden haave. Ja taas jonotettiin - tai kuljettiin etanan vauhtia pitkin käytäviä joita jatkui, riitti loputtomiin. Taidehistorian tunneilta kytenyt kipinä ja mikä PETTYMYS, kun kaikki kuvaaminen kiellettiin itse kappelissa.....


Mutta.... aivan vahingossa kamera laukesikin sitä laukkuun laitettaessa... hups!


Matkalla ties missä museon käytävällä. Jeesus paimen.... Niin pysäyttävän kaunis pieni patsas. Jeesus ehkä noin 20cm korkea. Niin en muista tekijää....

 

Ja luonnollisesti Vatikaanin museoista siirryimme Pietarinkirkon puolelle.
Ei jonoa onneksi. Oli jo iltapäivä :)


Yksi elämäni mieleenpainuvimmista hetkistä oli nähdä tämä Michelangelon Pietá. Oi! Melkein kyyneleet silmissä... Niin kaunis ja täydellinen!
Michelangelon vain 25 -vuotias tämän veistettyään.


Pietari ja Pietarin jalka, jota piti sipaista... Mistään en saanut tietää miksi! Sipaisin, varmuuden vuoksi ;-) (Katolinen kirkko on täynnä erilaisia pieniä juttuja, joita meidän luterilaisesta puuttuu...)


Kaunis Pietarinkirkko. Kupoliin kiipeäminen jäi. Ehkä nyt ensi kerralla!


Pietari pihalla - eikä ketään kuulijaa!? ;-)


Suihkukaivo Pietarikirkon pihalla (alla)


Vatikaanista kurvasimme Tiberjoen vartta vasemmalle, Kaunis silta Castel St Angelon edessä.


Joen rannalla oli paljon myyntikojuja, baareja. Täytyi taas levähtää hetkeksi ihailemaan ilmapiiriä.


Päivä 4.
Tämä oli myös takaisin Suomeen lähtöpäivä.
Kuvautimme toisemme Bocca della Veritalla - eli Totuuden suulla. Santa Maria in Cosmedin kirkon edessä.  (ps. käsi tallella... ;-) )


Kirkon vastapäätä puistossa....


Päätimmekin sitten kierrellä viimeisenä päivänä yksiksemme. Halusimme nähdän eri asioita, minä ehdottomasti Capitolinin museon ja Panthenonin.








Vielä ihan viimeisiä ostoksia ja lento kotiin.